Kompostointi tarvitsee raaka-aineita

Jäte on kompostoinnin tärkein raaka-aine

Kompostointiin sopii kaikki sellainen, joka joskus on ollut elävää. Ihmisistä, eläimistä ja kasveista peräisin oleva materiaali.
 

• kotitaloudet (biojätteet, puiden lehdet)
• puhdistamoliete
• kasvitarhat (kuolleet kasvit, oksat, lehdet)
• elintaviketuotanto (sekunda, pilaantuneet raaka-aineet, ylijäämämateriaalit, perkuutähteet)
• eläinten lanta (maatilat, hevostallit, koiratarhat, teurastamot)
• kalanjalostus (kalat, perkuujätteet, veri)
• metsäteollisuuden biolietteet
• ...

Kompostointi tarvitsee myös sopivia säätöaineita

Kompostoitumisen aikaansaamiseksi jätteeseen tulee lisätä säätöaineita, joilla säädetään massan ominaisuudet sopiviksi.

Kuiva-aineet

Yleensä jäte on liian kosteaa ja sen seurauksena tiivistä. Yhdessä kilossa kotitalousjätettä on tyypillisesti 650 grammaa vettä ja 350 g kuiva-ainetta. Lisätyt kuiva-aineet imevät itseensä vapaan irtoveden. 

Kuivan aineen osuus voi rummun käynnistysvaiheessa olla 25-30%, mutta prosessin käynnistyttyä kuiva-aineen osuus voi laskea lähelle 20%:a tai jopa alle. Auman tarve on 35-40%.

Mitä märemmässä massassa prosessi toimii eli lämpötila pysyy 55-65 asteen tietämillä, sen parempi. Eri kompostorityypeillä oikea kuiva-ainepitoisuus vaihtelee huomattavasti.

Turve sopii hyvin kuiva-aineeksi suuren imukykynsä ansiosta. Sillä on myös tehokas ammoniakin absorbointikyky (poistaa hajut). Suurena ongelmana liiallinen tiivistyminen, mikä vaikeuttaa hapen saantia. Happamana laskee lopputuotteen pH arvoa.

Olki on myös hyvä kuivike muutaman sentin mittaiseksi pätkittynä. Vielä parempi halkaistuna. Pitkänä se sen sijaan tuottaa ongelmia kuljettimissa eikä se myöskään osallistu tehokkaasti prosessiin. Oljella on luja, vahamainen suojakerros, joka estää bakteereitten toimintaa.

Seosaineet

Karkean seosaineen avulla massasta tehdään ilmavaa, jotta ilma pääsisi virtaamaan koko massakerroksen läpi. Joka jätenokareen tulee saada happea. 

Kuori pitää massan ilmavana sekä rummussa että jälkiaumassa. Hammastahnan oloinen massa ei kompostoidu. Suurissa aumoissa ilman virtaus on ongelmallista.

Hyviä ovat tuore lehtipuun hake, havunneulaset ja karkeahko sahausjäte. Olki 3-5 cm pätkinä. Männyn kuorimurska (1-10 cm palasia) pitää massan kuohkeana myös jälkikypsymisvaiheessa. Männyn ongelmina pihka, joskus suuret raskasmetallipitoisuudet sekä kasvun kannalta haitalliset hartsit.

Hiilen ja typen suhde

Hiili - typpi suhteen (C/N-suhde) tulee olla noin 30:1 jotta prosessi toimisi. Suhde vaihtee hieman eri jätteillä. 

Kompostoitaviin massoihin tulee hiiltä yleensä säätöaineiden mukana. Sitä on erityisesti hakkeessa. Hiilen mukaanlähtö prosessiin on joskus ongelmallista.

Lisäämällä ureaa tai typpipitoista lantaa (kettu, kana), saadaan typen määrää kasvatettua.

Tukiaineet

Tukiaine tukee massaa, jotta se ei painuisi kasaan. Tämä sulkisi ilman kulun. 

Suurissa kompostoreissa käytetään puukalikoita tai muovikappaleita. Prosessin jälkeen ne seulotaan pois ja käytetään uudelleen.