Linux Fedora 14, aloittelijan opas

Ohjeita aloittelijalle

Tumpelon Opas ensimmäistä kertaa Linux Fedora 14:aan tutustuville.

Käyttöjärjestelmän asennut on erittäin helppo operaatio olkoonkin, että aloittelijan kannattaa varata koko päivä aikaa. Tällöin saa myös ohjelmat kerralla käyttöön ja tärkeimmät asetukset kohdalleen.

Eroja malliasennukseen saattaa tulla syystä että vanha käyttöjärjestelmä, internetyhteys tai tulostin on erilainen kuin malliasennuksessa.

Linux Fedora 14 asennus

Mikäli kone ei automaattisesti käynnisty DVD levyltä, joudutaan muuttamaan koneen käynnistysasetuksia.

Virta päälle ja kun mustalla ruudulla ensimmäisen kerran välähtää, niin F2 nappula

Esiin tulee boxi jonka otsikkona BIOS SETUP UTILITY tms

Painellaan oikealle osoittavaa nuolta kunnes kursori siirtyy kohtaan Boot

Painellaan alaspäin osoittavaa nuolta kunnes kursori siirtyy kohtaan CD/DVD Drives tms

F10 → Enter minkä jälkeen käynnistysmuutos on tehty.

Virta pois → levyke sisään → virta päälle

Welcome to Fedora 14! on boxin otsikko. Mustalla pohjalla teksti Install a new system or upgrade an existing system

Harmaa boxi punaisilla nappuloilla. OK on harmaalla taustalla, mutta koska levykkeen tarkistus halutaan ohittaa, niin tulee valita Skip vaihtoehto.

Näytön tausta menee mustaksi, keskellä valkea laatikko. Sen keskellä f14.

Minkä tyyppisiä laitteita asennuksessa käytetään? Radionappivalinta on kohdassa Tavallisia massamuistilaitteita joten mitään ei tarvitse muuttaa.

Riippuen siitä, mitä koneessa entuudestaan on, kysymys voi vaihdella. Minulla on pohjalla vanha Linux, joten: Tutkitaan laitteita... Järjestelmästä on löydetty ainakin yksi olemassa oleva asennus. Mitä tehdään? Radionappivalinta on kohdassa Puhdas asennus joten mitään ei tarvitse muuttaa.

Eräässä malliasennuksessa ohjelma kertoi, että Ei voida päivittää jolloin klikkasin sisemmässä boxissa ollutta Jatka nappulaa.

Anna tälle tietokoneelle nimi. Tarjolla on Konenimi: localhost.localdomain Se on hyväksyttävissä, joten mitään ei tarvitse muuttaa.

Valitse lähin kaupunki samalta aikavyöhykkeeltä. Valittuna on jo Eurooppa/Helsinki ja lisäksi kruksattuna on Järjestelmäkello näyttää UTC-aikaa jotka ovat oikeita valintoja eikä tarvitse muuttaa.

Pääkäyttäjän root-tunnusta käytetään järjestelmän ylläpitoon. Anna salasana root-käyttäjälle.

Koneessa käytetään kahta salasanaa, vaikka sillä olisi vain yksi käyttäjä. Pääkäyttäjän salasanaa käytetään ainoastaan huoltotöissä. Tavallisen käyttäjän salasana annetaan myöhemmin.

Tekstasin salasanan ensin paperille ja vasta sitten kirjoitin ruudulle. Isot ja pienet kirjaimet ovat eri asioita, ääkkösiä ei pidä käyttää, mutta numerot ovat turvallisia. Hyvä salasana on pitkähkö ja helposti oikein kirjoitettava sana, jossa on kieliopillinen virhe. Valitsin salasanaksi "r9ootmottonen".

Tarjolla oli 5 vaihtoehtoa (vanhoista ohjelmista riippuen). Nyt tehdään asennus, joka hävittää altaan kaikki vanhat käyttöjärjestelmät. Tulee valita oikea radionappi.

Alustetaan... Fedoran oletusasennus sisältää ohjelmistoja yleiseen Internet-käyttöön.

Radionappi on kohdassa Graafinen työpöytä ja kruksi on laatikossa Installation Repo. Ne kelpaavat.

Riippuvuuksien tarkistus... Kopioidaan tiedostoa... Asennus alkaa... Paketteja valmiina xx/1201 Tämä kestää 15-30 min koneesta riippuen.

Onnittelut, Fedora-asennus on valmis. DVD-levyke pullahti ulos ja laitoin sen talteen.

Näytön ilmiasu vaihtelee mutta lopulta ruudulla lukee Tervetuloa ja Fedora.

Tämä tarkoittaa koneen tavallista käyttäjää, joka käyttää sitä päivittäin. Mikäli koneella on vain yksi käyttäjä, yksinkertainen salasana on yleensä kelvollinen. Tämänkin salasanan tekstaan paperille.

Näytön taustakuvana on sininen särkyvän lasin kuvio ja boxissa sinisellä taustalla Matti Möttönen.

Kotikansio Täällä on valmiina 8 kansiota joista "Lataukset" ja "Työpöytä" säilytän, muut hävitän. Teen myöhemmin jokaiselle työlle oman kansion. Ääkkösiä ja välilyöntejä voit käyttää kansioiden nimissä.

Yläpalkissa on kolme valikkoa ja lisäksi Firefoxin (selain), Evolutionin (sähköposti) ja muistiinpanolappujen kuvakkeet.

Internetyhteys pysyväksi

Oikeassa reunassa on kuvake, jossa pieni punainen neliö ja sen keskellä valkea risti. Tämä kertoo, että internetyhteys ei ole päällä. Haluan, että koneeni on verkossa aina, kun laitan siihen virran päälle.

Lisään ohjelmien käynnistimiä yläpaneeliin

"Sammuta tietokone"

Esiin tulee boxi jossa on runsaasti kuvakkeita tarjolla. Vieritän vaihtoehtoja alaspäin kunnes tulee sähkökatkaisijan näköinen kuvake vieressään teksti Sammuta.... Sammuta tietokone.

"OpenOffice"

Vasemmalta ylhäältä Sovellukset → Toimisto → ja hiiren oikealla korvalla OpenOffice.org Writer

Kuvakkeen paikan vaihto

Sähköposti Thunderbirdin tai muun ohjelman asennus

Koneeseen on ladattu satoja ohjelmia, mutta automaattisesti vain pieni osa niistä on otettu käyttöön. Fedora on asentanut sähköpostiksi Evolution ohjelman, mutta haluan käyttää Mozillan Thunderbird ohjelmaa kuten ennenkin.

Asennetaan uusi (sähköposti)ohjelma

Esiin tulee laatikko, jonka otsikkona Lisää tai poista ohjelmistoja. Siinä on vasemmalla ylhäällä tiedonsyöttöruutu ja sen oikealla puolella Etsi harmaalla.

Hetken päästä valittavaksi tarjotaan useita eri ohjelmia, useimpien vieressä ruskea pahvilaatikko. Mikäli kuvakkeen vasemmalla puolella oleva valintaruutu on sininen, niin ohjelma on jo käytössä. Thunderbirdin valintaa helpottaa se, että varsinaisen sähköpostiohjelman kohdalla on Thunderbirdin oma sinisävyinen kuvake. Niitä on kaksi, molempien otsikkona Mozilla Thunderbird mail/newsgroup client joista valitsen sen, jonka versionumero on suurempi (3.1.7-2fc14).

Vasemmalla alhaalla ohjelma kertoo asentavansa ja lataavansa paketteja, mikä ottaa hieman aikaa. Tämän jälkeen uusi boxi otsikolla Ohjelmistoallekirjoitus vaaditaan. Luotatko pakettien lähteeseen? Kyllä luotan.

Tulee uusi boxi pyytäen tunnistautumaan Pakettien allekirjoittamiseen käytettyyn avaimeen luottaminen vaatii tunnistautumisen

Uusi boxi vaatii tunnistautumista Allekirjoitetun paketin asentaminen vaatii tunnistautumisen

Vasemmalla alhaalla ohjelma kertoo ratkovansa riippuvuuksia sekä asentavansa ja lataavansa ja siivoavansa paketteja, mikä ottaa hieman aikaa. Sitten esiin tulee boxi Suoritetaanko uusi ohjelma? En suorita.

Poistan yläpalkista Evolutionin kuvakkeen (kirjekuori+kello):

Linux Fedoran päivitykset

Yläpaneeliin tulee oranssi kukkanen koppakuoriaisen kanssa tai punaoranssi kukkanen huutomerkillä. Tämä on Fedoran tapa kertoa, että se tarjoaa korjattuja ohjelmia ja joskus uusiakin. Ne kannattaa aina ottaa vastaan.

Päivitysten aikana konetta voi käyttää normaalisti, joskin se on hieman tahmea. Mikäli tietokone tulee päivitysten jälkeen käynnistää uudelleen, se kertoo siitä erikseen.

Joskus koneen käyttäjältä pyydetään varmennusta, jolloin syöttöruutuun tulee kirjoittaa pääkäyttäjän tunnus.

Yläpalkissa oranssi kukkanen ja koppakuoriainen

Esiin tulee boxi, jonka otsikkona Ohjelmistopäivitykset. Siinä on yksi tai useampi ohjelma. Alareunasta klikkaan

Ohjelma etsii käytössä olevia sovelluksia ja lataa paketteja yms joka ottaa hieman aikaa. (Tämä on vasta alustava päivitys. Jonkin ajan kuluttua tulee suuri päivitys.)

Yläpalkissa punaoranssi kukkanen ja huutomerkki

Boxin yläpalkissa Ohjelmistopäivitykset ja otsikkona esimerkiksi 439 päivitystä saatavilla. Tämä on Fedora 14 asennuksen jälkeinen suurpäivitys.

Vasemmalla alhaalla ohjelma kertoo ratkovansa riippuvuuksia sekä asentavansa ja lataavansa ja siivoavansa paketteja. Tämä operaatio ottaa reilusti aikaa. Koneesta ja linjoista riippuen puolen tunnin kahta puolta. Jatkossa päivitykset ovat muutaman minuutin suuruusluokkaa.

Adobe Flash

Jotta videot toimisivat, asennetaan Adobe Flash. Se ei tullut asennuspaketin mukana, vaan haetaan verkosta.

Otsikko "Download Adobe Flash Player" ja sen alla Adobe Flash Player version 10.2.152.27 Linux (kyseinen versionumero oli käytössä 13.2.2011).

Alaspudotus valikko → Select version to download → .rpm for Linux → Download now

Esiin tulee boxi jonka yläreunassa "Avataan tiedostoa flash-plugin-10.2.152.27-release.1386.rpm" Kysytään että Mitä tiedostolle tehdään? Radionappi on kohdassa Avaa ohjelmalla Pakettien asennin (oletus) joka on oikein.

Uusi boxi joka "Suorittaa" ja pian toinen boxi otsikolla Tarvitaan varmistus

Uusi boxi joka "Suorittaa" ja katoaa. Jäljelle jää Lataukset kansio jonka sisällön hävitän ja suljen kansion.

Adobe Reader

PDF tiedostojen lukemista varten Adobe Reader on parempi kuin Fedoran mukana tullut oma lukija joka sekoilee palstojen kanssa. Myös Readerin lataan verkosta.

Täällä otsikkona on Adobe Reader 8.1.7 ja sen alla Järjestelmäsi: Linux, Suomi

Esiin tulee boxi jonka yläreunassa "Avataan tiedostoa AdobeReader_suo-8-1-7-i486.rpm" ja kysytään että "Mitä tiedostolle tehdään?" Radionappi on valmiiksi oikeassa kohdassa eli Avaa ohjelmalla /usr/bin/xdg-open (oletus) joten voin jatkaa eteenpäin.

Ruudulle tulee uusi boxi Lataa. Jonkin ajan kuluttua oikeaan ylänurkkaan tulee musta boxi joka kertoo, että lataus on tehty ja hetken päästä se katoaa omia aikojaan.

Taas uusi boxi joka "Suorittaa" ja pian sen jälkeen toinen boxi otsikolla Tarvitaan varmistus

Uusi boxi joka mm "suorittaa" ja katoaa. Jäljelle jää Lataukset kansio jonka sisällön tuhoan ja suljen kansion.

Tulostimen asennus

Käytössäni on monitoimilaite HP Officejet 4500 Wireless, joka on asennettu kaapelin avulla.

Tämä Boxi katoaa. Oikeaan ylänurkkaan tulee musta boxi joka kertoo, että tulostin on asennettu ja sekin katoaa.

Varmuuskopion teko: ulkoinen kovalevy tai USB tikku

Varmuuskopiot teen normaalin kopioinnin tapaan. Se vie levytilaa, mutta on muutoin rutiininomainen toimenpide samoin kuin kopioiden palauttaminenkin.

Ulkoisen aseman kuvake tulee työpöydälle automaattisesti ja samalla avautuu sen sisällön näyttävä kansio.

Hiiren oikealla korvalla klikkaan tyhjää kohtaa kansiossa ja harmaa boxi tulee esiin.

Luo kansio jolloin kansion kuvake tulee esiin ja sen alla lukee nimetön kansio.

Haluan kopioida tavallisten työtiedostojen lisäksi myös ohjelmien asetukset sekä sähköpostit. Siksi asetan piilotiedostot näkyviksi:

Valitsen kaikki kansiot ja tiedostot painamalla yhtä aikaa Ctrl ja A nappuloita.

Esiin tulee pikkuboxi otsikolla Tiedostotoiminnot joka valmistelee ja sen jälkeen kopioi. Kun pikkuboxi on kadonnut omia aikojaan, suljen kansion.

Klikkaan ulkoisen levyaseman kuvaketta hiiren oikealla korvalla, jolloin harmaa valikko tulee esiin.

Katkaisen virrat ulkoisesta kovalevystä. USB-laite tulee ottaa samantien irti, sillä se saattaa muutoin kytkeytyä takaisin itsestään.

Poistan turhia fontteja

Koneelleni on asentunut kymmenittäin fontteja, vaikka toimistotyössä tarvitsen päivittäin vain muutamia. Grafiikan harrastajien tilanne on toinen. Fontit näkyvät OpenOfficen alasvetovalikossa, grafiikkaohjelmissa ja kotisivuilla. Yleisimmät tarvitsemani fontit ovat:

pääteviivaton (groteski, sans-serif), esimerkiksi "Liberation Sans" tietokonekäyttöön

pääteviivallinen (antiikva, serif), esimerkiksi "Liberation Serif" paperitulosteisiin

Muutama muu fontti vaihtelun vuoksi voi olla paikallaan, esimerkiksi kaunokirjoitusta muistuttava "URW Chancery L" ja isokokoisessa tekstissä kaunis "URW Gothic L".

Kirjaan ylös itselleni tarpeelliset fontit. Muut poistan käytöstä; ne on helppo palauttaa tarvittaessa sillä "käytöstä poistaminen" ei hävitä niitä koneeltani vaan ainoastaan "siirtää varastoon".

Odotuksen jälkeen esiin tulee kymmenittäin pahvilaatikoita joista valtaosa haaleansävyisiä. Venytän boxin näytön korkuiseksi ja scrollaan aivan pahvilaatikko-osaston yläreunaan. Alan kelata alaspäin systemaattisesti. Ensimmäinen poistettava on Jomolhari jonka kruksaan. Laatikon päälle tulee vihreä roskakoti. Jatkan alaspäin ja kruksaan kymmeniä fontteja.

Vasemman alanurkan "Ohje" nappulan yläpuolelle tulee infoa prosessista. Ohjelma käynnistää, suorittaa jne. Sitten esiin tulee boxi otsikolla Tunnistaudu

Vasemman alanurkan "Ohje" nappulan yläpuolelle tulee infoa prosessista. Ohjelma käynnistää, suorittaa, ratkoo riippuvuuksia, lataa ja asentaa. Sitten se info-osa katoaa ja asennukset on tehty. Ne tulevat käyttöön OpenOfficen seuraavan käynnistyksen, viimeistään koneen boottauksen yhteydessä.

Pääte, terminaali, komentotulkki...

Linuxissa on välttämätön ohjelma nimeltä Pääte. Se on ulkoasultaan karu, mutta tehokas työkalu. Muistuttaa Windowsin Muistio-ohjelmaa. Siihen kirjoitetaan yksi rivi merkkejä joista muodostuu käsky ja Enterin painaminen toteuttaa käskyn. Tätä tarvitsen huoltotöissä.

Ensialkuun kömpelön oloinen, mutta jahka sen kanssa pääsee sinuiksi, siitä tulee kätevä ja kerta kaikkiaan korvaamaton työkalu.

Päätteen avaaminen

Esiin tulee boxi, jossa lukee [Mottonen@localhost ~]$ ja kursori on välkkyvä laatikko.

Tiedoston etsiminen

Olin epävarma siitä, missä kohtaa tikapuurakennetta sijaitsin, joten kirjoitin Päätteeseen

Totesin, että olin siellä missä pitikin, joten valitsemaan oikeaa hakemistoa. Hakemisto alkoi isolla A -kirjaimella, joten kirjoitin

ja sen jälkeen painoin tabulaattoria. Koska isolla A-kirjaimella alkavia oli vain yksi ainoa, päätteessä oleva rivi täydentyi muotoon: cd Asiakirjat/

Täällä halusin nähdä aivan kaiken materiaalin, tiedostot, piilotiedostot ja hakemistot, joten kirjoitin:

ja sen jälkeen yksi välilyönti ja lopuksi kaksi kertaa tabulaattoria. Esiin tuli kymmeniä tiedostoja. Kaikki eivät mahtuneet ruudulle, joten alareunaan tuli "more" sana. Enterillä sain lisää tiedostoja ja hakemistoja näkyviin rivi kerrallaan.

ja sen jälkeen painoin tabulaattoria. Kone piippasi ja painoin tabulaattoria uudestaan. Koska isolla M-kirjaimella alkavia oli kaksi, pääte näytti ne molemmat eli 'Muutos' ja 'Muut tiedostot'

Kirjoitin kansion alkuosaa niin pitkälle, että erehtymisen vaaraa ei ollut eli Muuto jonka jälkeen painoin tabulaattoria. Pääte täydensi tekstin muotoon Muutos ja enteriä käytettyäni siirryin kyseiseen kansioon.

Edellisten käskyjen selaaminen

Pääte tallentaa kaikki näppäinkomennot. Aiempia käskyjäni saan selattua painelemalla nuoli-näppäintä ylöspäin tai alaspäin. Oikean rimpsun tultua kohdalle toteutan sen Enterillä. Rimpsut säilyvät, vaikka välillä sammutankin Päätteen.

Pitkään käskyketjuun voin tehdä muutoksia aikaisemman säilyttäen. Siirrän kursorin vaakanuolien avulla muutettavaan kohtaan. Backspacella vanhat merkinnät pois ja uutta tilalle. Ohjelma toteuttaa uuden käskyn Enterillä elikkä kursoria ei tarvitse siirtää rivin loppuun.

Pääkäyttäjän oikeudet

Normaalisti Pääte kertoo, milloin tarvitsen pääkäyttäjän oikeudet eli se kysyy salasanaa. Oma-alotteisesti saan ne käyttöön kirjoittamalla

jonka jälkeen ohjelma kysyy salasanaa. Sen kirjoitettuani uudestaan Enter. Tällöin minun näytössäni lukee [root@localhost Mottonen]#

Oikeudet rajautuvat Päätteen käyttöön. Graafinen tila on erikseen. Myös graafisessa tilassa ohjelma kertoo, milloin tarvitsen pääkäyttäjän oikeuksia.

Sana "exit" tulee kirjoittaa pienellä alkukirjaimella. Myös Päätteen sammuttaminen poistaa minulta pääkäyttäjän oikeudet.

Normaalisti konetta tulee käyttää tavallisen käyttäjän oikeuksilla. Tämä pienentää itse aiheutettujen katastrofien määrää; pääkäyttäjällä on valtuudet Linuxin elintärkeiden tiedostojen tuhoamiseen.

Tuhotaan tiedosto tai kansio

Hankalan tiedoston tuhoaminen

Aina joskus Fedoraankin on ilmestynyt tiedostoja tai kansioita, joita en ole saanut tuhottua graafisessa tilassa hiirellä klikaten, en edes pääkäyttäjän oikeuksilla. Silloin on auttanut Pääte ja rm käsky.

Päätteen sain käyttöön valitsemalla Sovellukset → Järjestelmätyökalut → Pääte ja ruudulla näkyi [Mottonen@localhost ~]$

Enterin jälkeen Muistio.txt oli kadonnut pysyvästi. Sitä ei löytynyt edes roskakorista.

Tuhottavassa tiedostossa tulee käyttää isoja ja pieniä kirjaimia oikein. Erityisen tarkkana tulee olla silloin, kun hakemistoissa ja tiedostoissa on samoja sanoja.

Useita Mu -alkuisia tiedostoja sain tuhottua yhdellä kertaa käyttämällä käskyä:

Tiedoston tuhoaminen ulkoiselta kovalevyltä

Totesin, että myös ulkoiselle kovalevylle oli alkanut kertyä tiedostoja, joita en onnistunut tuhoamaan graafisessa tilassa. Pääkäyttäjän oikeuksillakin sain ilmoituksen, että minulla ei ole lupaa yläkansion hävittämiseen. Ainoa, mitä sain aikaiseksi, oli ongelmatiedostojen siirtely roskikseen. Sieltä niitä ei saanut tuhottua.

Ensin ulkoinen kovalevy käyntiin ja hetken odottelua, sillä se on todella iso ja ehdin jo saada virheilmoituksen jonka kuittasin aiheettomana.

Graafisessa tilassa (se on yhä päätettä helpompi) tein tuhottavia varten oman kansionsa nimeltä "tuho". Siihen siirsin kaikki itsepäiset tiedostot, poimin ne jopa roskakorista hiiren kanssa vetämällä.

Valitsin Sovellukset → Järjestelmätyökalut → Pääte ja ruudulla näkyi [Mottonen@localhost ~]$

Näyttöön tuli [Mottonen@localhost media]$. Koska en ollut ihan varma, mitä sieltä löytyi, kirjoitin

jonka jälkeen annoin salasanan ja enterin jälkeen ja ruudulla luki [root@localhost disk]#

Linux Tumpelo - Johdanto

Tutustuin tietokoneisiin joskus esihistoriallisella Jura-kaudella jolloin niitä käytettiin kehittyneinä laskukoneina ja reikäkortteihin rouskutettiin kaavoja UBASIC ja FORTRAN kielillä. Henkilökohtaisia tietokoneita eli PC-laitteita aloin käyttää pian sen jälkeen kun IBM oli tullut markkinoille antaakseen hippien lelulle "hyväksytty toimistotyökaluksi" leiman - ja liuetakseen pian sen jälkeen takavasemmalle.

DOS 3.0 taisi olla ensimmäinen käyttöjärjestelmäni. Cheung Laboratories Inc'in tekemä PC/XT kone (Made in Hong-Kong) oli varustettu kahdella lerppuasemalla ja peräti 20 Megan virheettömällä kovalevyllä. Ja se oli kova kone. - Lukijani, mitä sinä oikein hymyilet?

Markkinoille tullessaan Windows oli todella hieno juttu ja Bill Gates kaikkien nörttien sankari. Vaan niin se maailma muuttuu.

Viisitoista vuotta tauotonta hiiren tökkimistä ei ollutkaan hyväksi. Sain oikeaan käteeni jännetuppitulehduksen (tms) ja jouduin siirtymään pallohiireen. Ja tänä vuonna otin vasemman käden hiiren käyttöön, ennen kuin pahempaa pääsee tapahtumaan. Suojelee kättäni ikääntymisen vaivoilta - saavat kalkkeutumat luvan kertyä päähäni.

Linuxiin siirryin 2006 kesällä ja pitkän Win-rutiinin seurauksena jouduin nollaamaan oman osaamiseni aika totaalisti. Kokeneesta käyttäjästä tuli noviisi ja jouduin myöntämään olevani Todellinen Tumpelo. Ajoittainen nöyrtyminen on kasvattavaa, myönnetään, mutta oli äärettömän raivostuttavaa, kun en osannut edes perusasioita. Mitä tarkoittaa "Pääte", missä kansiossa minä olen, kuinka siirtyä yhtä tasoa ylemmäs - ja monta muuta alkeellista asiaa.

Olen saanut Linux-yhteisöltä äärettömän paljon, joten en halua sitä moittia, mutta moitinpahan kuitenkin. Liian useissa oppaissa kerrotaan, mitä pitää tehdä, mutta jätetään kertomatta, miten se tehdään. Vasta puolisen vuotta Linuxin kanssa seurusteltuani aloin ymmärtää, mitä oppaissa tarkoitetaan. - Se, mitä Tumpelo tarvitsee ja mitä asian jo jotenkuten taitava tarvitsee, ovat tyystin eri asioita.

Ja senkin olen ehtinyt havaita, että vaikka Linuxia kehutaankin ylenpalttisen luotettavaksi, niin jokaisessa ruusussa on ne piikkinsä. - Ainakin silloin, kun minä istahdan näppiksen ääreen.

Erityiset kiitokset ansaitsee Jorma Miettinen Micoser Oy:stä, jonka 10-vuotiseen Linux kokemukseen tämä pohjautuu. Ja joka ei kertaakaan kironnut, kun esitin hänelle tyhmiä kysymyksiäni.

Seppo Jyrkinen

Linux Fedora 14 - Tumpelon opas