Talvisota

Erkki Jyrkisen sotapolku

YH:n aika sodan alla

päiväkirja
Erkki Jyrkisen uhmakas kirjoitus päiväkirjassaan YH:n alkaessa 1939.

Isäni varusmiespalvelus Ilmavoimissa oli päättynyt 17.8.1939, mutta jo kuukauden kuluttua, 10.9.1939, hän oli uudelleen armeijan harmaissa. Lentorykmentti 1:een kuuluvassa Tiedustelulentolaivue 14:ssa.

Tiedustelulentolaivue 14 alistettiin Karjalan Kannaksella toimineelle III AK:lle ja sen toimialueena oli Laatokan puoleinen itäinen Kannas. TLeLv 14 toimi kolmen lentueen voimin, yleensä kukin omalta työkentältään käsin.

Hän sai myös uuden numeron, numeron 526282. Se oli tuntolevyn numero.

Isäni palveli vartiomiehenä ja apumekaanikkona laivueen 1. lentueessa, jolla oli kalustona 3kpl Fokker CX koneita. Sijoituspaikkoina Käkisalmi 30.11.39 - 22.12.39, Konnunsuo 22.12.39 - 27.12.39, Laikko 27.12.39 - 1.1.40, Kaukola 1.1.40 - 21.2.40 ja Sylijärvi 21.2.40 - 13.3.40.

fokker cx

Lännen neuvottelut Stalinin kanssa

Suomen kohtalo oli sinetöity jo paljon ennen Talvisotaa.

Pitkin kesää 1939 länsivallat, Iso-Britannia ja Ranska, olivat neuvotelleet Neuvostoliiton kanssa Saksan-vastaisesta liittoutumasta. Neuvostoliitto vaati oikeutta reunavaltioiden miehittämiseen ja länsivallat hyväksyivät sen 1.7.1939 tekemässään ehdotuksessa. Saksa kuitenkin kiilasi ohi hyvin tunnetulla Molotov-Ribbentrop sopimuksellaan.

Syksyllä 1939 Stalinilla oli sekä Saksan että Ison-Britannian ja Ranskan hyväksyntä Suomen miehittämiselle.

Stalinin ylimielinen asenne

Puola oli väestöltään lähes 10-kertainen Suomeen nähden ja sen nopea luhistuminen on ilmeisesti innostanut Stalinia. Ylimmän sotaneuvoston kokouksessa syksyllä 1939 hän pyyhkäisi Shaposhnikovin laatiman sotasuunnitelman syrjään sanoen Sellaisesta maasta kuin Suomesta selviämiseen te vaaditte niin valtavia voimia ja varoja. Ei niitä sellaisia määriä tarvita. Diktaattori antoi tehtävän Meretshkoville vaatien, että hyökkäys saisi kestää vain pari viikkoa. Leningradin sotilaspiiri asetti 29.11.1939 vaatimukset, joiden mukaan Viipuri pitäisi valloittaa neljässä päivässä ja Helsinki kahdessa viikossa.

Talvisodan alla voimavarat olivat kovin erilaiset:

Neuvostoliitolla oli yli 20 divisioonaa, rintamajoukkoja noin 450.000 miestä, 2.000 tykkiä, 2.000 panssarivaunua ja 800-1000 lentokonetta (kokonaisvahvuus 5.000-5.500 konetta). Talvisodan päättyessä Puna-armeijalla oli Suomen rintamilla 940.000 miestä ja lisää oli tulossa.
Suomella oli rintamajoukkoja 9 divisioonaa, rintamajoukkoja 135.000 miestä (taustan esikunnat yms huomioiden noin 330.000 miestä), 493 tykkiä (1800-luvun tykit mukaan lukien), ei yhtään sotakelpoista panssarivaunua ja 116 lentokonetta joista puolet ajanmukaisia.

Puna-armeija hyökkää yli rajan

30.11.39 Venäläiset hyökkäsivät yli Suomen rajojen.

Laivueen ensimmäinen sotatehtävä oli 1.12.39 jolloin tiedustelukone nousi taivaalle lumipyrystä huolimatta. Ohjaajana Martti Perälä ja tähystäjänä sittemmin Jatkosodan aikana Mannerheim-ristillä palkittu Paavo Kahla.

Myös laivueen ensimmäinen menetys koettiin saman päivän, kun FK-93 ammuttiin alas Kivennavan koillispuolella. Ohjaaja Urho Nissilä menehtyi, mutta tähystäjä Ilpo Ritavuori pelastui loukkaantuneena.

Toinen menetys tuli jo seuraavana päivänä, 2. joulukuuta, kun huonossa säässä eksynyt FK-102 syöksyi maahan Simpeleellä. Ensi Sario ja Ahti Joro olivat hypänneet koneesta, mutta liian matalalla.

Lentotehtävät eivät suoranaisesti isääni koskettaneet; hän saattoi vain kentän reunalla todeta, että tällä kertaa ystävät eivät tulleetkaan takaisin.

19.12.39 Vihollisen lentohyökkäys Käkisalmeen, ei mitään vahinkoa.
20.12.39 Viholliset tekivät [Käkisalmeen] pommihyökkäyksen illalla pimeän aikana. Ei mitään vahinkoa.
21.12.39 Vihollisen lentokoneet risteilivät kaupungin yllä ja pommittivat tuloksettomasti. Koneet noin 5-6 km korkeudessa. Koneita näkyvissä yhtaikaa 46 kpl. Klo 11.00-19.00 pommituksen uhkaamana.
23.12.39 Vihollisen pommikoneet vierailulla. Yhden hävittäjämme ampuivat alas.
db-3
Jossain päin Suomea alas ammuttu DB-3 pommikone, joka oli yleisin Neuvostoliiton käyttämä pommikonetyyppi SB-2 koneen ohella.
25.12.39 Viholliskoneita samanaikaisesti yllämme 26kpl. Antoivat joululahjaksi pommeja ja lentolehtisiä.

TLeLv 14:n 1. lentue siirtyi 27.12.39 muutamaksi päiväksi Laikon kentälle, jossa jo olivat 2. lentue ja 3. lentue.

Kannaksen taivaalla punatähtisiä hävittäjiä oli runsaasti ja yksinäiset tiedustelukoneet olivat niille helppoja saaliita. Joulukuun aikana Suomen Ilmavoimien sotatoimissa menettämistä 12 lentokoneesta peräti 10 oli hitaita tiedustelukoneita.

Joulukuun lopulla laivue siirtyi kokonaan yötoimintaan tappioiden välttämiseksi. Puna-armeijalla ei ollut telttoja, vaan joukot viettivät yönsä suurten avonuotioitten äärellä, mikä helpotti suuresti suomalaisten lentotiedustelua. Naamioinnistakaan ei sodan alkupäivinä piitattu, joten kirkkaina öinä panssarivaunut ja tykit oli mahdollista havaita valkoista hankea vasten. Päiväsaikaankin suomalaiset saattoivat kyllä lentää, mikäli sää vain oli sopivan huono.

27.12.39 Viholliskoneet pommittivat, 2 konetta alasammuttiin. - Menimme venäläistä pommikonetta purkamaan Myllypellosta eräältä suolta noin 20.00 aikaan illalla. Työkalujen puutteessa emme voineet purkaa joten toiset miehet tulivat Lappeenrannasta sitä purkamaan. Vietimme yömme nuotiolla ja vasta 28.12.39 saavuimme majoituspaikkaamme noin klo 15.00.

Alasammutuista koneista hyödynnettiin kaikki mahdollinen. Oma tiedustelu halusi paperitavaran kuten kartat ja ohjekirjat. Ilmavoimille kelpasivat korjauskelpoiset lentokoneet, aseet, moottorit, kaikki koneenosat patruunoita ja mittareita myöten. (Allekirjoittanut on 1970-luvulla lentänyt purjekoneella, jossa oli Talvisodan aikaisen SB-koneen korkeusmittari.)

hävittäjäkone i-16
Talvisodan aikana punailmavoimien yleisimmät hävittäjät olivat I-16 (kuva Jatkosodan ajalta) ja kaksitasoinen I-153.
28.12.39 Muutimme asumaan Kaukolan kirkon luo Heikkosen taloon. Os: Kpk 16.7716 Os: III AKE Ilmatoimisto.

Kaukola sijaitsi Käkisalmen länsipuolella. Tammikuun toisena päivänä FK-84 joutui menemään Lappeenrantaan moottorin vaihtoa varten. Tammikuussa pakkanen on ollut ankaraa, 19.1.40 peräti 42 astetta.

21.1.40 Saatiin ruotsalaiset kiväärit. Kiväärin tekovuosi 1922, n:o HK 499687.

Carl Gustafs Stads Gevärsfaktori Ruotsissa oli valmistanut Mauser kivääreitä lisenssillä 475.000. Suomeen tuodut 77.000 ruotsalaista Mauser-kivääriä olivat laadukkaita, mutta niiden kaliiberi oli 6,5mm, mikä poikkesi armeijan käyttämästä 7,6mm standardipatruunasta.

23.1.1939 FK-107 joutui I-15 koneen ahdistelemaksi ja matalalennon aikana osui puuhun saaden vaurion mutta palasi tukikohtaan.

2.2.40 28 astetta pakkasta. Ruokailupaikkamme Kaukolassa sijoitettu Savolaisen taloon. Vartiopaikkamme Hirvikallion talossa jossa lentokoneet sijaitsivat. Meille tuli johtajaksi kersantti Koivukangas ja luutnantti Eräkallio lähti pois. 8.2.40 38 pakkasta.
9.2.40 kuului kovaa tykistöammuntaa Kannakselta. Viholliset laskivat valoraketteja lentokoneistaan Kaukolassa.
tb-3
Neuvostoliiton käyttämistä pommikoneista suurin oli avo-ohjaamolla varustettu TB-3. Kuva Kuhmosta rauhanteon jälkeen.

16.2.1940 laivueen toinen lentue sai 2kpl Gloster Gladiator-merkkistä kaksitasoa ja muutamia oli luvattu lisää. Kone oli käyttökelpoinen, vaikkakaan ei enää hävittäjänä ajanmukainen. Yksi menetettiin sotatoimissa. Niiden avulla voitiin suorittaa tiedustelulentoja myös päiväsaikaan ja kokeiltiin jopa yöhävittäjätoimintaa kuutamossa.

20.2.40 Ryssän hävittäjät ampuivat omia koneitamme. FK 106 paloi keskikohdalta ja osa tasoista niin pahoin ettei sillä voinut lentää. Toiset koneet saivat mitättömiä osumia.

Kaukolassa toimineen 1. lentueen työkenttää vastaan suoritettuun hyökkäykseen osallistui 5kpl I-16 ja 3kpl I-15 konetta. Käyttökuntoon jäivät FK-84 ja FK-107, mutta FK-106 piti lähettää tehtaalle korjattavaksi, eikä se enää palannut Talvisotaan.

Suomalaisten tukikohta oli paljastunut, joten seurauksena oli välitön siirtyminen Sylijärven tukikohtaan, josta tuli sen viimeinen tukikohta. Maaliskuun 5. päivästä alkaen laivueen tehtäväksi tuli rynnäkkötoiminta Viipurinlahdella, mikä kesti sodan loppuun saakka.

mekaanikko
Mekaanikkojen oli tehtävä työnsä usein paljain käsin pakkaslukemista riippumatta. Huollon alla Fokker D 21 Jatkosodan aikana.

Rauhansopimuksen astuttua voimaan 13.3.1940 alkoi rauhaton ja poliittisesti äärimmäisen ahdistava välirauhan aika. Armeija demobilisoitiin asteittain ja samanaikaisesti kutsuttiin ennen sotaa kutsunnoissa hylätyt yli 100.000 miestä suorittamaan varusmiespalvelustaan.

24.3.40 Matka jatkui Lahteen, Tampereelle ja Hyytiälän metsäopistoon. Hyytiälässä oli meitä samassa kämpässä Hukka, Teräväinen Uljas, Marttinen Tauno, Kimmo Tauno ja Kaipio.

Erkki Jyrkinen vapautettiin palveluksesta vasta 2,5 kk rauhanteon jälkeen, 27.5.1940. Sotilaspassiin kirjoitettiin kuitenkin Lomautettu toistaiseksi.

käkisalmen asemarakennus
Käkisalmen asema lähdönteon aikaan rauhan tultua.
Seppo Jyrkinen - palaute ät jyrkinen.fi