Tietääkö Pekka, että pellolla on lehmä?
Tiedon määritelmä
Perinteinen tiedon analyysi (Lammenranta, s 79.):
S tietää, että p, jos ja vain jos:
1) p on tosi
2) S uskoo että p, ja
3) S on oikeutettu uskomaan että p.
Pellolla on eläin, versio 1
Pekka näkee pellolla tumman hahmon, joka on hänestä aivan lehmän näköinen. Siten Pekalla on uskomus pellolla olevasta lehmästä ja hän perustelee uskomustaan näköhavainnolla.
Siispä Pekka katsoo tietävänsä, että pellolla on lehmä.
Ongelma 1
Pekalle on kuitenkin sattunut väärinkäsitys. Se, mitä Pekka pitää lehmänä, onkin vain suuri kivi.
Toisaalta, pellolla on myös lehmä, mutta se on pellon painanteessa, eikä Pekka sitä nähnyt.
Pekan tapaus tiedon määritelmässä
- Pellolla on lehmä. (Tämä on totta. Pellollahan on lehmä.)
- Pekan tulee uskoa, että pellolla on lehmä. (Tämäkin on totta: Pekka uskoo nähneensä lehmän.)
- Pekalla on oikeus uskoa nähneensä lehmän, koskapa hänellä on siitä näköhavainto. (Näköhavainnon perusteella näin on. Tämäkin kohta on totta.)
Tiedon määritelmän kohdat on siten täytetty. Vai onko?
Kysymys
Kuitenkin Pekan uskomus perustuu virheeseen, kiven näkemiseen, joten on perusteltua kysyä, että tietääkö Pekka todella, että pellolla on lehmä.
Pellolla on eläin, versio 2
Pekka jatkaa matkaansa ja vastaan tulee toinen pelto. Hän näkee taas pellolla tumman hahmon, joka on aivan lampaan näköinen. Siten Pekalla on uskomus pellolla olevasta lampaasta ja hän perustelee uskomustaan näköhavainnolla.
Siispä Pekka katsoo tietävänsä, että pellolla on lammas.
Ongelma 2
Pekalle on jälleen sattunut väärinkäsitys. Pellolla on suuri kivi ja Pekka on erehtynyt pitämään sitä lampaana. Tällä pellolla ei ole lainkaan lammasta, ei painanteessa eikä missään muuallakaan.
Kuitenkin metsän takana on kolmas pelto, ja siellä on lammas. Eli pellolla on lammas.
Tiedon määritelmän kohdat täyttyvät jälleen, ainakin näennäisesti, mutta on selvää, että Pekalla ei ole tietoa pellolla olevasta lampaasta.
Millä ehdoin Pekalla on tietoa?
Jotta uskomusta voitaisiin pitää totena, sen tulee olla totta havaintokokemuksen antamissa rajoissa. Tämä koskee sekä peltoa että lehmää (ja lammasta).
- "Pelto" tarkoittaa sitä osaa pellosta, jonka Pekka on nähnyt. Se ei tarkoita mitään sellaista, mitä Pekka ei ole nähnyt.
- "Lehmä" tarkoittaa Pekalle tiettyä hahmoa tietyssä paikassa. Se ei tarkoita mitä tahansa lehmää missä paikassa tahansa.
Pekka ei tietänyt, vaan oli oikeassa sattumalta.
Gettierin ongelma
Gettierin ongelmassa täsmällinen asia ja yleinen asia on sekoitettu toisiinsa. Eli tietty lehmä on sekoitettu mihin tahansa lehmään ja tietty pellon osa on sekoitettu mihin tahansa pellon osaan. Tämä on kuitenkin virheellistä.
Todellisuudessa ongelmaa ei siis ole lainkaan olemassa.
Vai onko?
Virallinen filosofia
Markus Lammenranta: Tietoteoria. Myös Nozick ja Lehrer.
