"Suomea ei ryssä saa"

Varusmiespalvelus 1938-1939

Isäni Erkki Jyrkisen sotapolku.

Jääskessä 9.5.1917 syntynyt Erkki Jyrkinen aloitti varusmiespalveluksen 21 -vuotiaana 2.9.1938. Hänet määrättiin yhdessä serkkunsa Martti Jyrkisen kanssa Immolaan, Lentorykmentti 4:ään, jonka komentajana toimi everstiluutnantti Chalin.

Varusmiespalveluksensa aikana isäni on sairastellut varsin paljon. Hän oli sairaalassa, karanteenissa tai muutoin poissa rivistä peräti 45 vrk.

Tuohon aikaan sotilailla oli harjoituskiväärit ja ampumakiväärit erikseen. Jokaisella sotilaalla oli useita numerosarjoja, jotka oli syytä muistaa: harjoituskiväärin n:o 174305, perälevyn numero 36, ammuntakiväärin n:o 85065, sen perälevyn 150, suksien numero 67, varusnumero 96 ja vielä kaasunaamari n:o 157185.

Syntymäkoti, Antti Jyrkisen talo. Kuuponharju, Jääski.

Lomalla. Pentti Papinniemi, tuntematon, sotilaspukuinen Erkki Jyrkinen, Viljo Ahvonen ja Joel Nenonen. Taustalla Markus Nenosen navetta.

Esimiehiä ja varusmiehiä

Armeijassa pinkoilla on pitkä historia. Nuorten omaisuuteen nähden varustepino on tuona aikana ollut erittäin arvokas.

Istumassa: Tauno Metsi, Martti Venäläinen, Urho Valkonen, Onni Hämäläinen.
Seisomassa: Tuntematon, Aarne Keisa, Uljas Kiviniitty, Erkki Arminen, Koskinen, Erkki Jyrkinen.

Alokaskoulun johtajana toimi vänrikki Rahunen. Kersantteja Pullinen ja Määttänen, vänrikki Malmari. Komppanian päällikkönä Timo Nuortimo 1938 ja seuraavan vuonna luutnantti Vasamies. Vääpelinä Vilho Määttänen.

Tuvan esimies reservin alikersantti Aarne Vihko ja hänen jälkeensä Reijonen.

Sotilaselämää

Matkalla saunaan.

Nuorukaisia elämä edessään 1938.

Pientä piruilua kavereitten kesken. Kun teknilliseltä rakennukselta oltiin haettu harjoituskivääreitä, joku koiranleuka oli väittänyt toiselle alokkaalle, että tämä oli saanut vasenkätiselle tarkoitetun kiväärin. Tämä meni lankaan ja lähti hakemaan itselleen oikeankätiselle tarkoitettua kivääriä. – Sotilashuumori on ikuista.

Ohjesäännön mukaan kiväärillä piti ampua oikealta olalta ja tämä ei joltain onnistunut, niin hänet hylättiin kutsunnoissa. Näin kävi jopa eräälle ammuntaonnettomuudessa silmänsä vioittaneelle nuorelle, joka Jatkosodan aikana sai Mannerheim-ristin hyvän ammuntasuorituksensa ansiosta.

Sotilaskoti oli varusmiehen henkireikä armeijan harmaissa - kuten nytkin. Immolassa sotilaskodin avajaiset kahvitarjoilun kera olivat loppuvuodesta 1938.

Koulutusta

LentoR.4:n päävartio Immolassa

LentoR.4:n talousrakennus jossa oli ruokailutilat

Koulutus on ollut fyysisesti vaativaa. Kesäkuussa 1939 toteutettiin 18km marssi, valtaosa juosten, osa matkasta kaasunaamari päässä. Raskain marssi mitä on ollut. Yksi sukupolvi aikaisemmin käydyn maailmansodan kammottavimpia piirteitä oli ollut kaasusodankäynti ja sen mahdollisuus otettiin vakavasti.

Loppukesästä 1939 oli ammuttu pienoiskiväärillä 25m matkalta: istuen 2 laukausta, polvelta 3 ja tuloksena 5 osumaa, seisoen 5 osumaa syöksykuvioon. Ampumista harjoiteltiin myös kaasunaamari päässä maalitaulun ollessa vain 8 sekuntia näkyvissä.

Artikkelin laatija on Erkki Jyrkisen poika Seppo Jyrkinen 30.12.2017. Kuvat ovat Erkki Jyrkisen sota-albumista, mikäli ei toisin mainita.