Jalo Sandénin päiväkirja

1941

19.6.1941

Sisään jouduin klo 7 nuorisoseur.talo Henriksdahl.

21.6.1941

Lähdettiin klo 7. Haminassa oltiin klo 22 samana päivänä. Syötiin res.ups.koulussa ja klo 1 aikaan yöllä lähdettiin pyörillä Virolahden Kattilaisiin.

23.6.1941

Sunnuntain majailtiin riihessä samassa paikassa. Saksa ja Venäjä alkoivat sodan. Muutettiin telttoihin. Juhannustoimet lepäämistä ja makaamista.

25.6.1941

Suljettua, lentokoneita ja pomminjyrähdyksiä ja sauna.

27-30.6.1941

Sauna. Pommitus kesken marjapussinpeluun.

30.6.21941

Virkistys- ja tutkimusretki Ravijoelle Harjun maamieskotiin. Uinti meressä.

1.7.1941

Lähtö autoilla 42 km päähän Miehikkälään. Työv.talo Kylmälän kylä. Ensimmäinen yö talolla, paljon luteita. Seuraava yö suuren männyn juurella pilkepussissa. Seuraava yö jo teltoissa mukavasti. Uintia ja kuulantyöntöä.

6.7.1941

Lettujen paistoa ja tilipäivä ja uintia Pitkäkoskessa.

7.7.1941

Lähtötouhua ja 8.7 klo 0.10 lähtö auto/häkävaunussa.

9.7.1941

Miehikkälä, Luumäki, Ylämaa. Perillä klo 4.30. Purkamista, aamutee, teltta pystyyn ja nukkumaan. Lepoa, uintia, syöntiä. Rajalle n. 4 km. Tykkien jyskettä ja yöllä 4:n aikoihin kranaattitulta ylitsemme.

12.7.1941

Iltateen aikoihin kranaattia ja räiskettä eteemme.

13.7.1941

Kirkossa käynti, sunnuntai, keksiä, uintia ja urheilua.

26.7.1941

Viikkoja samanlaista. Suurjännitelinjan korjausta Antinkylässä.

27.7.1941

Lähtö linjakorjaukseen Autio-Muurikkala. Yöpyminen Muurikkalan saunoissa ja sittaas takas ”kotiin”. Päiviä toistensa kaltaisia. Sähkökoneiden käyttöä ym.

9.8.1941

Lähtö lomalle, ensin autoilla Pulsaan ja 4 päivää kotona ja sitten takaisin. Ihania päiviä perheen keskuudessa. Wallenius asemalla ratsain, muut pyörällä.

19.8.1941

Lähtö linjan korjaukseen. Yötä Tyllissä, sauna, uusia perunoita ja yö heinäladossa. Korjaus jäi miinojen vuoksi. Takaisin 20. päivän iltana.

21.8.1941

Illalla taivas punottaa, kylät palavat ja kaiken yötä kova tykkein jyske. Aamulla kuulen, että vihollinen perääntyy ja polttaa mennessään.

25.8.1941

Vihdoinkin lähtötouhua ja iltapäivällä lähtö autokolonnassa yli rajan Säkkijärvelle ja edelleen Tervajoelle, Viipurin pitäjä. Erään kartanon puistoon teltta pystyyn. Kaameita sodan jälkiä joka puolella. Raunioita, kuolleita. Uusia perunoita ja mustia viinimarjoja kylliksi. Ahvenia Tervajoesta heti ensipäivästä alkaen.

26.8.1941

Käynti Oksasta ja Paajasta tapaamassa Turkinsaaren tiellä.

27- 28.8.1941

Sateisia päiviä, yöllä ankara tykkien jylinä.

29.8.1941

Lähtö Mankin kanssa linjapartioon Muurikkala-Sohkajärvi-Levola-Tienhaara, vähän yli 3 vrk halki metsien, rämeiden, soiden, miinakenttien ja murrosten sateessa ja märkinä 3 miinamiestä mukana. Polvieni kastuessa sain niihin kovan säryn, matkan teko rouheaa. Perillä 1.9 illalla. Viipuri meidän.

2.9.1941

Jälleen muuttotouhua. Lähtö autoilla takaa Viipuriin Papulan kautta. Läpi kaupungin Viipurin maalaiskuntaan lähelle Sommeen asemaa. Unhoittumaton näky Viipurin kaupunki ja Sommeen suurmotti, jonka selvittelyssä mukana oltiin. Kalastusta kranaateilla ja onkilla. Puolukan poimimista, omat keittävät sapuskat, ja ratsastusta. Ja vartio.

13.9.1941

Autoilla Makslahteen. Pykättiin generaattoria käyttöön. Lisämajoitus ja oma kämppä neljään mieheen, 2 huonetta. Elokuvissa käyntiä. Onkimista Suomenlahdesta. Tomaatteja ja kurkkuja Kirjolan kartanosta. Käynti pyörillä Koivistolla, kirkossa elokuvateatteri.

7.10.1941

Klo 5 herätys. Autot täyteen ja kohti Viipuria, jossa lastaus junaan tapahtui, 7 pommia. Käynti kaupunkia katselemassa ja klo 16 lähtö. Junassa yötä ja päivää, välissä syöden ja juoden. Toisena yönä Kouvolan ja Mikkelin-Pieksämäen kautta saavuttu Joensuuhun, jossa melkein koko yön. Taasen eteenpäin hiljalleen, seuraavana aamuna Suojärvellä. Matka jatkui Suojoen asemalle, jonne saavuttiin 10.10 klo 10.

10.10.1941

Ruokailu lumipyryssä, tavarat autoihin ja yli rajan Kaukasjärven kylään, jonne majoituttiin. Talon saunaan. Järvet jäätyivät.

17.10.1941

Taasen autoilla kohti pohjoista, osittain Suomen puolella n. 90 km Porajärvelle. Teltassa jäistä, lämpöä antamassa kamiina. Levoton yö, vilu. Toinen päivä jo parempi. Maisemat Vienan Karjalan korpia ja poltettuja kyliä. Vihollinen pakenee.

21.10.1941

Jälleen lähtö pakenevan vihollisen perään. Autoilla Selkiin, n. 80 km koilliseen. Kylmä matka, huonot tiet ja täynnä kolonnia. Pimeässä perillä, karjalaisisäntä vastassa, teetä samovaarista. Iso kylä, n. 1300 asukasta. Yö pehmeällä petillä lämpimässä pirtissä.

22-23.10.1941

Käynti jälleen Porajärvellä, matka 18 km. Oleskelua kylässä ja tutustumista karjalaisten elämään ja tapoihin ja kieleen.

29.10.1941

Lähtö Paateneen ja siirtyminen 1603 kirjoihin. Suuri kylä. Kireä kävelymatka vikapartiossa 30 km huonoa talvitietä.

1.11.1941

Lähtö Jouhivaaraan. Taistelut jatkuvat Maaselällä. Hyvä kämppä ja sauna suuri. Yöllä vartiossa. Tulenloimua Karhumäen suunnalla. Paljon vankia. Hiljaista elämää, metsästystä. Öisin vikapartioissa. Käynti keskuksessa. Ohi Maaselän kranaatteja tuli hiljakseen.

22.11.1941

Syntymäpäiväni. Aamulla vikapartion miehiksi Harakkaan ohi Maaselän metsän. Oikeata korpielämää. Yöllä pitkä partioreissu läpi metsien.

24.11.1941

Taasen yöllä kämpällä.

25.11.1941

Vikapartiomiehiksi läpi Maaselän kylän. Lähtö Koppelokeskukseen Savujärvelle. Telttamajoitus. Pieni teltta, ahdasta ja nokista. Toisena päivänä partiossa Sundin kanssa Kaukassa, käveltiin n. 25 km.

28.11.1941

Edelleen vikapartioissa, tavallisesti pimeässä.

29.11.1941

Kovaa ilmapommitusta ja tykkitulta. Maaselän asemasta kiivaita taisteluja. Yöllä lämmitimme saunan ja saunan lauteilla otettiin vastaan pikkujoulua. Kovaa tykkitulta koko yön ja pyhäpäivän.

30.11. - 13.12.1941

Päiviä toistensa kaltaisia, muutto taloon asumaan. Vikareissuja Kaukassa, Tihassa ja Tarussa.

16.12.1941

Maaselkään koko joukko. Asunto talossa, hyvä kämppä. Lepäämistä, joka ei ole pitkäaikaista.

20.12.1941

Jälleen Pulkan kanssa Savujärvelle konetta käyttämään ja johtoja asentaan. Pikku teltta, kylmää ja savua. Yöt kipinävartiossa ja päivät johtoasennusta ja puiden hakkuuta.

24.12.1941

Jouluaatto. Kiirettä, työn touhua, mutta sentään illalla lepo. Riisimannapuuro, makkara, karamelliä ja pullaa ja mehua. Teltassa joulukuusi, pari kynttilää. Sähkövalo vedettiin telttaan, samoin puhelin ja jouluntuntu oli täydellinen. Illalla myöhään Nuotion teltassa syömässä ja kahvilla. Pojat humalassa. Laulua ja syöntiä ja lukemista aamupuoleen.

25.12.1941

Joulupäivänä kahvit kanttiinissa. Ruoka: mannapuuro, sekahedelmäsoppa ja paistia. Puiden sahausta ja kaminan kolaamista. Hirvenlihakeittoa ja syöntiä.

31.12.1941

Uusi vuoden alku. Muutto poikien telttaan. Uuden vuoden vastaanottoa, pokan sahausta, korvikkeen juontia. Klo 12 alkoi ankara tykistötuli. Kone epäkunnossa ja talot pimeässä. Teltan seinät paksussa huurteessa sisältä, pakkasta -39 ast.

Päiviä samanlaisia, huhuja poispääsystä. Voitin radion á 10:-. Edelleen vikapartiossa. Koneen käyttöä ja remonttia.

1942

16.2.-4.3.1942

Kotilomalle, lähtö Karhumäestä klo 20. 17.2 klo 6 Äänislinnassa. Lähtö klo 9:50. Suojärvi 18 Matkaselässä. Kotona 18.2. klo 21. Jälleen sai nukkua oikein patjalla ja alusvaatteissa ½ vuoden jälkeen. Ihania päiviä kotona. Lähtö vasta viimeisen lomapäivän aamuna 2.3.42 klo 6:41 matka-aikataulun mukaan. Kontupohjassa jäimme 4.3 lumikinokseen klo 3. Nälkä ja vilu, sillä eväät loppuivat jo edellisenä päivänä. Savujärvelle pääsin vasta 4.3 klo 19 kaksi päivää myöhässä. Lomasta muistot jäljellä. Koneiden käyttöä. Hiihtoa.

5.3.1942

Lähtö Saravaaraan lepäämään. Aamulla johdot ja koneet autoon ja illalla pyöri jo uudessa paikassa. Siisti kylä, n. 14 taloa. Teltta pystyyn vanhaan talliin.

25.3.1942

Muutto komppaniaan. Telttamajoitus. Kaunis teltta-alue.

30.4.1942

Vappuaatto ja vappu ihania kevätpäiviä, lunta enää syvällä metsässä.

2.5.1942

Tuli takatalvi, lunta 30 cm. Kylmä kesti pari viikkoa. Pari viikkoa konetta käyttöä. Täisauna.

8.5.1942

Äkkiä lähtötouhua ja 9.5 lähtö. Jalkamarssi Karhumäkeen, lähtö klo 9 ja perillä klo 17. Matka 30 km. Varusteet selässä. Teltassa yö ja aamulla lastaus junaan. Lähtö 10.5 klo 12. Yöllä Äänislinnassa.

11.5.1942

Syvärille klo 7. Tavarat alas junasta ja autoihin ja hevosiin ja pakkaukset selkään ja kohti Aunusta Vaasenin kylän kautta. Marssi 25 km. Yöpyminen ja toisena päivänä 30 km jalkaisin ja 50 km autolla. Perillä klo 22 aikaan. Ruokailu, teltta pystyyn, nukkumaan ja aamulla puoli 4 ylös.

Autoilla 30 km saksalaisten Erika-keskukseen Kuuttilahteen n. 6 km Laatokasta Syvärin mutkassa. Ensi päivä tutustumista ympäristöön ja aseveljiin. Pari päivää kiirettä, työn touhua.

16.5.1942

Komennus komppaniaan Nuotion kanssa konetta käyttämään. Päiviä ja öitä vuotavassa teltassa, sadetta joka päivä. Muutto suolle ja hyttysten parvien ilmestyminen.

31.5.1942

Vasta päästiin käyttämään konetta ja saatiin kahden hyvä korsu ”Oma koti”. Rintamalla rauhallista.

3-23.6.1942

Koneen käyttöä, valopisteiden vetoa ja puukkojen ja kuppien tekoa. Juhannusaatto ja Juhannus (18.6 oli juhla ja sen radiointi).

1-6.7.1942

Päiviä samanlaisia. Uimassa käytiin Gumboritsan kylän kohdalla Laatokassa ja välillä suolammessa lähellä Kuuttilahtea. Oman paikkamme nimi Päilänkorpi, sittemmin Piltsu. Kesän hauskin aika menee ohi hyttysten kanssa tapellessa ja lomaa odotellessa (ja poispääsyä).

28.11.1942

Lomalle lähdin 28. päivä ja tulin pois 12.12. Loma loppui jo 10.12. Jouduin samana päivänä sairaalaan 14KS [Kenttäsairaala] Aunuksessa jossa makasin 4 viikkoa. Joulun ja Uuden Vuoden pyhät.

1943

9-24.1.1943

Lähdin 14 vrk toipumislomalle joka päättyi 24.1.43. Näin ollen tulin 25 päivän iltana. Sairaalassa ollessa oli hoito lämpöpussi ja 3x4 salisyl. Myöhemmin 3x4 kpl Einkopol taplettia. Veri oli 16 8 ja 10 %. Selkä parani mutta jalat ei. Yksikköön tulin 28.1.43 ja seuraavana päivänä vanhaan hommaan…

9.6.1943

Lähtö Piltsusta lepäämään Kuittisten ja Kuujärven välimaille Mäkrätjärven kylän lähelle mäkiseen kuusimetsään pienen järven rannalle. Parempi paikka kuin edellinen. Hyvä uimavesi eikä sääskiäkään niin paljon kuin Piltsussa. Rakensimme konehuoneen.

1-15.8.1943

Pitkän sadekauden jälkeen tuli viimein heinäkuun loppupuolella kaunista. Uintia, aurinkoa ja työtä. Ennen lomaa poimin mustikoita ja tein kolme tuohikassia. Lomalle 1.8 ja pois 15.8. Vettä satoi koko ajan. Loman jälkeen ahkeraa puolukkain ja sienien poimintaa ja kotiin lähettämistä. 18.10 muutto uuteen asuntoon Norima-asemalle, kaverina Vaittinen, Wolff ja Vihermaa. 25.10 satoi ensi lumi ja tuli pakkaset. Muutaman päivän perästä tuli taas lämmintä.

24.11.1943

Lähdin lomalle 9 päivää myöhästyneenä, ei laskettu kun Wolff oli lomalla. Pois tulin 9.12. Lomaa oli 13 vrk. Lomalla selkä taas sairastui mutta sentään taas vähitellen parempi.

20-21.12.1943

Yöllä paloi konehuone ja asuntomme kahdentoista aikaan yöllä. Koneet, osa varusteista ja paljon omaa tavaraa paloi. Syttyi pakoputken kipinästä. Asuimme muutamia päiviä pioneereilla, mutta jouluaattona muutimme Vihermaan kanssa Valistuksen vierashuoneeseen, jossa sitten asuimme joulun ja uuden vuoden pyhät. Pyhät sujui rauhallisesti. Niiden jälkeen muutimme telttaan koneen viereen, jossa toiset kaksi asuivat. Tammikuussa hiihdin 45 km korttiin.

1944

6.2.1944

Kuntoisuuslomalle lähdin 6. päivä helmikuuta ja tulin takaisin 15. päivä. Lomaa oli 7 vrk ja matkat. Kotiväelle se olikin mieluisa yllätys.

Tammikuu 1944

Tammikuussa aloitettiin meille asunnon rakentaminen loppukuussa ja maaliskuun 10pv muutettiin sisään. Teltassa olikin aamuisin pakkasasteita.

11.3.1944

Lähdin vuorolomalle 3 pv myöhässä, sillä täyteen tuli jo 8 päivää. Pois tulin 24. maaliskuuta, viimeinen lomapäivä 23. maaliskuuta. Pojat olivat kotona Malmilla, eikä pommituksia ollut sillä aikaa.

20.5.1944

Lähtötouhua 17.Div lohkolla taas ja 21. päivä lähdettiin autolla Vaaseniin, jonne asetuimme koko raksan sakki yhteen Pajarinsuun kylään komeaan taloon, 2 h ja keittiö. 2 viikon kirjoitus- ja lomakielto. Pääsimme kerrankin siikapaikalle ja Syvärin rannalle. Alkupäivät meni kämpän puhdistuksessa ja paikkaan tutustumisessa ja keinumisessa. Alkoivat sentään sähkötyötkin vaan ei minulla, sillä jo helluntain jälkeen 26.5 jouduin muuttamaan Syvärin kaupunkiin VTP:hen [Viestitäydennyspaikka] akkujen lataajaksi. Ensiksi vähän outoa hommaa sekä ympäristö isossa entisessä voima-aseman kytkinhuoneessa, mutta pian sitä tutustui. Rautua katselin nosturin kärjestä, 68 m.

17.6.1944

Joukkomme perääntyvät Karjalan kannaksella ja me alamme myös muuttaa taaksepäin. Varastoa kuormataan yötä päivää ja 18. päivän illalla muutimme taaksepäin Vaasenin lähelle Laanosen kylään.

21.6.1944

Sieltä taas lähdimme 21. päivä Kurujärvelle ja samana päivänä Kuittisen metsään. Kulku maantiellä leikkiä kuoleman kanssa, sillä vihollisella on ilmaherruus täydelleen. Yöt mennyt ilman nukkumatta, korkeintaan puun juurella vähän torkahtanut. Juhannusaatto, mutta ei vain rauhaa, vaikka venäläiset valtaavat paikkakunnan toisensa jälkeen. Toivotonta on ylivoimaa vastaan taistella. Tarkoitus oli olla siinä paikassa pisemmän aikaa, mutta oli lähdettävä jo juhannuspäivänä kiireesti ohi Nurmoilan Säntämään. Siellä pääsimme illalla väsyneenä telttaan.

25.6.1944

Jo 25. päivä aamulla tuli kiire lähtö taas ja nyt 140 km päähän Vieljärvelle Kotkajärven ja Terun kautta. Kurja matka sateessa ja kylmässä kymmenen tuntia auton lavalla. Sitä ihanampaa oli sauna, jonka yöllä lämmitimme ja saada huoneessa nukkua 26. ja 27. päivä. Koneet ahdistelivat meitä, mutta ei pahempaa hätää sentään ole.

29.6.1944

Taas kiirettä lähtötouhua ja yöllä lähtö Palaslahden kautta Käsnäselkään Suomen puolelle. Aamulla neljän aikaan perillä, teltta pystyyn ja nukkumaan. Ihana leiripaikka järven rannalla. Kauan ei siitä ihanuudesta sentään nautittu, sillä jo 7.7 oli lähtö taas Suistamon pitäjän Pyörittäjän kylään, josta evakot juuri lähtivät. Surkeaa nähdä heidän kotinsa jättävän.

Heinäkuu 1944

Muutamien päivien perästä jouduin muuttamaan korjaamon mukana Laitioisten kylään, josta tuli sitten pitempiaikainen asuinpaikka. Yksinäinen talo järven rannalla. Kauniit ilmat. Työtä, uintia ja aurinkoa. Saimme krapujakin ja olihan meillä lehmäkin, joka lypsi 10 litraa, mutta poishan se vietiin. Saimme Palojoen kanssa Suistamon kirkolta vehnäjauhoja ja alkoi siunattu räiskäleenpaisto.

26.7.1944

Keskiviikkoiltana sain sanan saapua pataljoonaan kotiuttamista varten. En meinannut sitä oikein uskoa. Lauantaina 29.7 saimme vihdoin paperit käteen ja kaihoisat katseet laulukarjalaan luotua ja kaverit hyvästeltyä, joita tämän neljättä vuotta kestäneen reissun aikana oli jo paljon kertynyt. Heitimme reput selkään ja klo 15 aikaan nousimme tiellä kuorma-autoon ja Pyörittäjän kylä Suistamossa jää taaksemme. Seuraavalla autolla pääsimme jo Matkaselkään, josta pääsemme junalla Värtsilään ja sieltä tavarajunassa aamulla Joensuuhun ja sieltä Pieksämäelle ja Kouvolan kautta kotiin maanantaina 31. heinäkuuta aamulla.

SK-piirissä meni päivä ja illalla vasta pääsin Malmille kotiin ja niin tämä seikkailurikas matka tuli päätökseen.

Jatkosodan aikainen päiväkirja, jonka on kirjoittanut Jalo Sandén. Kiitän Jari Hanénia materiaalista ja julkaisuluvasta. - Seppo Jyrkinen