Artikkelit
Suomi suurvaltojen hyväksikäyttämänä - Kansainvälisen politiikan ainoa ohjenuora on oma etu. Itsekkyys, välinpitämättömyys, valehteleminen ja pienempien hyväksikäyttö ovat normikäytöstä ja myös "päähän potkiminen" on sallittua. Sodat alkavat rauhan aikana, paljon ennen ensimmäistä laukausta. Clausewitzin mukaan sota on politiikan jatkamista aseellisin keinoin. Vastaavasti voidaan sanoa, että politiikan avulla parannetaan maan edellytyksiä käydä sotaa. Kynä on yhtä tuhoisa kuin kivääri.
1. Ennen Toista maailmansotaa. - Neuvostoliitto irtisanoi hyökkäämättömyyssopimuksen - Saksa tavoitteli Petsamosta tukikohtaa - Ruotsi vetäytyi Ahvenanmaan linnoittamisesta - Länsi havitteli Neuvostoliittoa kumppanikseen 1939 - Saksa "myi" Suomen Neuvostoliitolle - Saksa valehteli julkisesti suomalaisille - Iso-Britannia katkaisi kauppasuhteet Suomeen - Asetoimitukset lännestä vaikeutuivat - Churchill halusi Neuvostoliitosta kumppanin
» siirry artikkeliin
2. Talvisodan aikana. - Suurvallat hyväksyivät pienten hävittämisen - Iso-Britannia: "Neuvostoliittoa ei saa provosoida" - Saksa keskeytti asetoimitukset - Saksa hyväksyi neuvostosukellusveneiden huoltamisen - Brittien asenne Neuvostoliittoon - Saksa esti asekuljetukset Italiasta - Länsivaltain "avustusretkikunta" oli huijausta - Ruotsin kuningas Kustaa V vahingoitti Suomea
» siirry artikkeliin
3. Välirauhan aikana. - Enson tehdasalue ryöstettiin Suomelta - Pohjoismaiden puolustusliitto kiellettiin - Talvisodan jälkeiset "sotakorvaukset" - Iso-Britannia katkaisi merenkulun - Lontoo salli liikenteen omassa kontrollissaan - Petsamon nikkeli oli brittien pelinappula - Ahvenanmaan linnoitteet oli purettava - Rautatiekuljetukset Hankoon oli sallittava - Englanti kuristi Suomen polttoainekuljetuksia - USA myötäili brittejä - Britit katkaisivat meriliikenteen - Moskova puuttui presidentinvaaliin - Iso-Britannia vaati laivoja itselleen - Saksalaiset valehtelivat neuvotteluistaan - Karl Schnurre huijasi Rytiä - Saksalaiset valehtelivat suomalaisille - Iso-Britannia katkaisi laivaliikenteen kokonaan
» siirry artikkeliin
4. Jatkosota ja sen jälkeinen aika. - Britit ottivat suomalaisilta laivoja väkisin - Lapin sota sodittiin aiheetta - Sotalapsia jäi pysyvästi Ruotsiin - Petsamosta harkittiin korvausvelvoitetta Suomelle - Armeijan rajoitukset tulivat Iso-Britanniasta - Ohjushankinnat estettiin 1962
» siirry artikkeliin
Välirauhan aikaisia aseostoja Saksasta on lähdekirjallisuudessa usein kuvattu merkittäviksi.
Yksityiskohtainen tarkastelu kuitenkin osoittaa, että niiden %-osuus Suomen armeijan kalustosta oli pääsääntöisesti varsin vaatimaton.
Lisäksi huomattavan suuri osa kalustosta oli laadultaan heikkoa.
» siirry artikkeliin
Armeijan asehankinnat 1930-luvulla suuntautuivat silmiinpistävän voittopuolisesti länsimaihin.
Ilmavoimat hankki lähes 300 lentokonetta, joista ainoastaan 3 tuli Saksasta. Maavoimien ja merivoimien hankinnoissa näkyy sama tendenssi.
Rahallisesti Saksan osuus asehankinnoista on ollut muutaman prosentin luokkaa.
» siirry artikkeliin
Esiupseerikoulutukseen ulkomaille lähetettiin sotienvälisenä aikana 19 sittemmin kenraaliksi ylennyttä upseeria. Heistä kolme neljäsosaa, 15 upseeria, suoritti opintonsa demokraattisissa länsimaissa. Ainoastaan 4 haki sotilasoppeja Saksasta tai Italiasta ja kaikki ennen Hitlerin valtakautta. Tämä on jyrkässä ristiriidassa usein esitettyjen,
Suomen armeijan saksalaismielisyyttä korostavien, väitteiden kanssa.
» siirry artikkeliin
"Kaupunkeja ei saa pommittaa" - Siviilien vahingoittaminen kiellettiin Suomen Ilmavoimien
selväsanaisella käskyllä aivan toisen maailmansodan alussa.
Annettua käskyä on myös noudatettu, sillä sodanjälkeinen tutkimus ei ole osoittanut siviilien
pommittamisia tapahtuneen.
» siirry artikkeliin
Juutalaispakolaiset Ruotsiin. Suomi yritti saada 150 pakolaista siirretyksi Ruotsiin loppuvuodesta 1942.
Hankkeessa oli mukana myös sisäministeri Horelli ja Valtiollinen poliisi.
Ruotsi ei kuitenkaan huolinut juutalaisia Suomesta, vaikkakin Norjasta ja Tanskasta.
Suomen viranomaisten toimien taustalla kuultaa maan päättäjien havahtuminen Saksan juutalaispolitiikan todellisuuteen loppukesästä 1942.
» siirry artikkeliin
Ministeri K. A. Fagerholm ja erouhkaus - Kaksi erilaista tapahtumakuvausta - Fagerholm ja Tanner - Tanner, Rangell, Ryti - Jälkireaktiot puutuvat - Tieto holokaustista - Summa summarum
» siirry artikkeliin
Antisemitismi juutalaisvastaisuuden osana - Antisemitismi, syrjintä ja huonot käytöstavat - Juutalainen Valpon ja armeijan asiakirjoissa - Sana juutalainen alleviivattuna Valpon asiakirjassa
» siirry artikkeliin
Valpo ja juutalaisseurakunta - Valpo lain ja laittomuuden rajamaailmassa - Pergamentista salainen asiamies - Seurakunta ja Valpo - Paluumuuttajat - Viherluodon Viron raportti - Valtiollinen poliisi
» siirry artikkeliin
Suomenjuutalaisten henkinen vahvuus - Yksittäistapauksia, joissa on sääntö - Kansallissosialistien suhde Suomeen - Armeija poliittisen johdon takana
» siirry artikkeliin
Ruotsi, pakolaiset ja realpolitik - Pakolaisten määrä Suomessa ja Ruotsissa - Ruotsin ulkopolitiikka ja "realpolitik"
» siirry artikkeliin
Hieroja Felix Kersten - Baltiansaksalainen Kersten mainitaan usein eri yhteyksissä, mutta hänen "muistelmiensa" luotettavuus on kyseenalainen.
» siirry artikkeliin
Himmler Suomessa - "Wir haben keine judenfrage" - Juutalaiset takaisin Suomeen - Painostusvaihtoehto poissuljettu - Rangellin kertomuksen uskottavuus - Himmler ja suomalaiset
» siirry artikkeliin
Juutalaiset sotavangit - Järjestelyleiri 2:n "oma osasto" juutalaisia varten - Sotavankien vaihtojen estäminen - Suojelu toisilta vangeilta - Saksaan lähettäminen
» siirry artikkeliin
Stalingradin taistelua tarjotaan usein selitykseksi asioihin, joille ei selvyyttä ole, mutta varsin usein Stalingrad-selitys tulee "jälkijunassa"
» siirry artikkeliin
Nälkätalvi 1941/42 ja poliittiset uhat. Syksyllä 1941 Suomi sai omilta pelloiltaan 50% siitä ruokamäärästä, mikä rauhan aikana oli kulutettu ja Saksa alkoi painostaa Suomea jatkamaan sotatoimia lähemmäs Leningradia. Vakavan nälänhädän uhasta huolimatta maan valtiojohto kieltäytyi.
» siirry artikkeliin
Pääartikkeliin liittyvät lyhytartikkelit:
Musta pörssi - salakauppa - jatkosodan aikana oli maineestaan huolimatta marginaalinen tekijä.
» siirry artikkeliin
Ruokatutkimus, johon lähdekirjallisuudessa on usein viitattu erittäin virheellisesti.
» siirry artikkeliin
Petsamon nikkeli. Välirauhan aikana Englannin hallitus yllytti Neuvostoliittoa aggressiiviseen politiikkaan Suomea vastaan estääkseen Saksaa saamasta nikkeliä ja rikkoakseen Saksan ja Neuvostoliiton välit. Se myös rajoitti Suomen ulkomaankauppaa pakottaen Suomen hankkimaan polttoaineita Saksasta. Öljykuljetusten rajoittaminen alkoi kaksi kuukautta ennen kuin saksalainen asekauppias Veltjens saapui Suomeen; Englannille Suomi oli "työntöproomu".
» siirry artikkeliin - päivityksiä kesällä 2022
Miehikkälän siviilileiri jatkosodan aikana oli lähempänä pakolaisten vastaanottokeskusta, kuin vihollismaan kansalaisten vankileiriä. Joka viides leiriläinen sai työ- ja oleskeluluvan siirtyen muualle Suomeen siviilinä. Kuolleisuus oli samaa luokkaa kuin Suomessa huolimatta vanhusten suuresta määrästä. Ero Miehikkälän ja Itä-Karjalan leirien välillä oli erittäin suuri.
» siirry artikkeliin