Sotakorkeakoulu­opinnot ulkomailla

Sotakorkeakoulu­opetusta antaneet maat

Korkeamman tason sotilaskoulutusta haettiin neljästä eri maasta. Kaiken kaikkiaan 19 upseeria, joista puolet suoritti opintonsa Ranskassa.

Ranska: Heinrichs, Airo, Oesch, Lundqvist, Martola, Hanell, Gustafsson, Kekoni, Sarlin

Ruotsi: Tuompo, Öhqvist, Österman, Heiskanen, Hägglund, Sundman,

Italia: Sihvo

Saksa: Hersalo, Palojärvi, Wallenius

Koulutuksen tulokset

Sotakorkeakoulu­opetus mahdollisti upseerin etenemisen armeijan hierarkian ylimmille tasoille, aina kenraaleiksi asti. Ulkomailla tapahtuvaan koulutukseen valittiin kaikkein lahjakkaimmat upseerit, joiden oletettiin koulutuksensa jälkeen toimivan johtavissa asemissa Suomen armeijaa kehitettäessä. Teknisissä aselajeissa, etenkin ilma-aseessa, kehitys oli maailmansotien aikana todella voimakasta.

Koulutus on myös ollut tuloksellista. Ulkomailta oppia hakeneitten ja kenraaleiksi ylenneitten upseereiden nimet tulevat toistuvasti esiin Suomen sotahistoriassa. Erityisesti heitä palveli Päämajan ylimmässä johdossa suoraan Mannerheimin alaisina.

Varsinkin Ranskassa sotaopissa olleitten nimiluettelo on huomiota herättävä: Heinrichs, Airo, Oesch, Lundqvist, Martola, Hanell, Gustafsson, Kekoni ja Sarlin.

Myös Ilmavoimien hävittäjäkoulutus juontaa juurensa Ranskaan, josta sitä haki omalla kustannuksellaan Gustaf Magnusson. Tosin Magnusson ei ollut Ranskassa sotakorkeakoulussa ja kenraalin arvo hänelle myönnettiin vasta 1993. Lisätietoja Maanpuolustuskorkeakoulun toimittamasta Richard Lorenzin teoksesta "Iskuja ilmaan", joka on saatavissa pdf-julkaisuna.

Kaikki ulkomaankomennukset

Alemman päällystön ulkomaankomennukset antavat saman lopputuloksen. Suomalaiset sotilaat saivat opintokomennuksia ulkomaille 888kpl vuosien 1919-1939 aikana. Näistä 661 matkaa suuntautui muihin maihin kuin Saksaan tai Italiaan.

Kolme läntistä demokratiaa, Ruotsi, Ranska ja Englanti, veivät leijonanosan ulkomaankomennuksista. Niihin tehtiin 412 matkaa, noin 45% kaikista.

Saksa tai Italia olivat kohdemaina 227 kertaa.

Loput 249 suuntautuivat muualle Eurooppaan (Viro, Tanska, Puola, Norja, Sveitsi ym).

Johtopäätöksiä

Saksan vähäinen osuus näkyy tendenssinä sekä sotakorkeakouluissa että kaikissa ulkomaankomennuksissa. Se on jatkunut samanlaisena myös Hitlerin valtakaudella; Saksan osuus on ollut 1/6.

Mikäli sotilaskoulutus olisi tehnyt ihmisestä "jonkin mielisen", niin Suomen armeijan kenraalikunnan olisi pitänyt olla todella voimakkaan ranskalaismielistä. Mannerheim oli saanut sotilaskoulutuksensa Venäjällä ja palvellut Venäjää "parhaat vuotensa", mutta kun siellä valta vaihtui, hän ei suinkaan ryhtynyt kannattamaan bolshevikkeja!

Lähdeteoksissa esiintyy varsin usein väite jääkäritaustaisten upseereiden yleisestä natsimielisyydestä, mutta allekirjoittaneen silmiin ei ole tarttunut ainuttakaan konkreettista perustetta väitteelle. Yksittäisten henkilöitten poliittinen ajatusmaailma ei kuvaa armeijaa yleisesti. Saksan armeijan ammatillinen arvostus ja jääkäriperinteen vaaliminen ovat eri asioita kuin kansallissosialistien poliittisen - varsinkaan suomalaisia halveksivan rotupoliittisen - aatemaailman hyväksyntä.

Aika monella tämän päivän suomalaisella on tyystin erilaiset muistot alokaskomppaniasta ja toisaalta Reserviupseerikoulusta. Oma alokasaikani oli Vekaranjärvellä ja kun armeijakavereita olen joskus tavannut, niin muutama sana on toki vaihdettu. En kuitenkaan osaa ajatella, että jos Vekaralle nimitettäisiin sadistinen komentaja, niin minä olisin jollain lailla hänen puolellaan.

Alokasaika kohdataan aikuistumisen kynnyksellä, sotakorkeakoulu aikuisena. Sotakorkeakoulu Ranskassa vaikutti upseerin maailmankuvaan voimakkaammin – ja ennen kaikkea myönteisemmin – kuin alokaskoulutus Lockstedtin leirillä keisarillisessa Saksassa. Varsin usein alokasaika jättää mieleen kitkerän jälkimaun, niin tuolloin kuin tänäkin päivänä.

Sen paremmin sotakorkeakoulu­opintojen, kuin ulkomaille suuntautuneiden opintokomennusten määräkään, ei puolla väitettä Suomen armeijan ylimmän johdon saksalaismielisyydestä.

Yllä oleva lopputulos on samassa linjassa armeijan 1930-luvun asehankintoja koskevan tarkastelun kanssa.

Mannerheimin ulkomaanmatkat

Mannerheim oli Venäjän vallankumouksen aikaan jo kenraali, eikä häntä lähetetty minnekään koulutettavaksi. Hän kuitenkin rakensi systemaattisesti kontaktiverkkoa vieraillen eri puolilla Eurooppaa. Kylpylämatkat Sveitsiin ovat hyvin tunnettuja, ja lentomatka sinne vaati välilaskua Saksassa. Mannerheim toimi myös Suomen hallituksen edustajana.

Winston Churchillin hän tapasi ainakin vuosina 1918, kaksi kertaa 1919, sekä myös 1935 ja 1936. Lisäksi hän vieraili Englannissa useasti tätä tapaamatta. Churchillin ja Mannerheimin ystävyyssuhteesta kertoo paljon se, että Mannerheimin arvosteltua Churchillin ensimmäistä maailmansotaa koskeneita muistelmia, tämä pyysi Mannerheimilta korjauksen, ja otti suomalaiskenraalin näkemykset huomioon kirjansa käännöksissä ja myöhemmissä painoksissa.

Saksassa Mannerheim kävi samoin puolenkymmentä kertaa tavaten mm Hermann Göringin 1934 sekä 1935 kahdesti ja 1937. Hän sai 1938 kutsun Göringin luo, mutta metsästi mieluummin Italiassa.

Lisäksi Mannerheim vieraili myös Ranskassa; hänen toinen tyttärensä asui siellä ja Mannerheim itse taisi erinomaisesti ranskan kielen. Ruotsissa hänellä oli runsaasti ystäviä ja sukulaisia.

Tässä on lueteltu niin Suomen valtion edustajana tehtyjä virallisia matkoja, yksityisvierailuja kuin päivällistapaamisiakin. Tiedot matkoista ovat esimerkinomaisia; täsmällisiä kuvauksia löytyy Mannerheim-elämänkerroista.

Suomen armeijassa palveli kymmeniä tsaarin ajan Venäjällä koulutuksensa saanutta upseeria, mikä ei suinkaan tehnyt heistä kommunismin kannattajia.

Sotakorkeakouluissa ulkomailla opiskelleet

Alla olevassa luettelossa myös osittaiset sotakorkeakoulu­opinnot on mukana.

– Kenraaleiden sotakorkeakoulu­opintoja koskevat tiedot ovat peräisin teoksesta Rauno Lipponen, "Itsenäisen Suomen kenraalikunta 1918-1996".
– Mannerheimin Englannin-matkojen tietolähde on Markku Ruotsila, "Churchill ja Suomi".
– Ulkomaankomennuksia koskevat tieto ovat peräisin teoksesta: Jarl Kronlund, "Suomen puolustuslaitos 1918-1939".
– Lyhytaikaisia vierailutietoja on kerätty Wikipediasta ja ne ovat vain suuntaa antavia.