Ruotsi, pakolaiset ja realpolitik

Seppo Jyrkinen, 29.3.2015

Ruotsin pääministeri Hansson perusteli vielä 1943 kielteistä suhtautumistaan 150 juutalaisen maahantuloon taloudellisilla syillä: "Ruotsin valtio ei ryhdy huolehtimaan niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat juutalaispakolaisten maahantulosta." - Tässä kohtaa on historiantutkimuksessa aukko.

Pakolaisten määrä Suomessa ja Ruotsissa

Pakolaiset Ruotsissa

Ruotsissa oli kesällä 1941 noin 4.000 pakolaista, mikä määrä kasvoi 40.000:een vuoden 1943 loppuun mennessä (Klas Åmark, Att bo granne med onskan, s523). Pakolaiset olivat pääasiassa Norjasta ja Tanskasta. Suomesta oli haavoittuneita sotilaita ja sotalapsia.

Näiden kustannukset eivät olleet ongelma, mutta 150 Suomesta tulossa ollutta juutalaista oli ongelma. Toukokuussa 1943 jopa 14 juutalaislasta oli ongelma, minkä jälkeen Ruotsin asenne alkoi muuttua.

Saksa oli Suomea läheisempi

Jatkosodan aikana Ruotsin hallituksen asenne Suomeen oli etäinen, mitä on jälkeenpäin selitetty - kuulalaakerikaupat sivuuttaen - brittien merisaarron aiheuttamalla uhalla sekä Suomen läheisillä suhteilla Saksan kanssa.

Ruotsin käymä kauppa Saksan kanssa oli moninkertaista Suomeen nähden. Maa oli asettunut vapaaehtoisesti natsi-Saksan vanaveteen jo 1937 alkaessaan ottaa omilta kansalaisiltaan "arjalaistodistuksia".

Julkisuuskuvan kritiikkiä

Tätä artikkelia varten läpikäydyissä ruotsalaisissa julkaisuissa korostetaan Norjan ja Tanskan juutalaispakolaisten vastaanottoa, sekä "valkoisia busseja" ja Wallenbergia. Sen sijaan Suomesta tulossa olleiden juutalaispakolaisten torjuminen pääsääntöisesti sivuutetaan vaikenemalla.

Myöskään suomenkielisissä julkaisuissa ei ole esitetty minkäänlaista rationaalista perustetta sille, että Ruotsi torjui nimenomaan Suomesta tulossa olleet juutalaispakolaiset. Gideon Hausnerin kertoman mukaan tämä olisi perustunut Saksan ja Ruotsin väliseen sopimukseen, mutta asialle ei tiettävästi ole vahvistusta.

Vierasmaalaiset Suomessa

Venäjän vallankumouksen jälkimainingeissa Suomeen oli tullut noin 30.000 venäläistä pakolaista, joista puolet jäi maahan pysyvästi. Osa sai sosiaalitukea aina 1930-luvun loppuun saakka.

Jatkosodan aikana Suomen vastuulla oli 90.000 itäkarjalaista siviiliä, yli 60.000 sotavankia, 60.000 inkeriläistä sekä yli 5.000 pakolaista eri Euroopan maista. Pahimmillaan 200.000 ihmistä. Talvea 1941/42 lukuun ottamatta he eivät olleet Suomelle ylipääsemätön ongelma.

Hanssonin väite pakolaisten kustannuksista maahantulon esteenä ei pidä paikkaansa. Väitteen ja todellisuuden välillä on suuruusluokkaero.

Ruotsin ulkopolitiikka – "realpolitik"

Ruotsin "realpolitik" - Ruotsin kokema "suomettuminen" - tarkoitti myöntymistä sotilaallisesti voimakkaan suurvallan vaatimuksiin. Pieniin naapurimaihin maan hallitus suhtautui kylmän laskelmoivasti: apua saattoi antaa, jos siitä ei aiheutunut todellista riskiä itselle. – Tässä yhteydessä on syytä pitää jyrkästi erillään tavalliset Ruotsin kansalaiset ja toisaalta Ruotsin valtiovalta.

Stalinin ja etenkin Hitlerin edessä Ruotsin hallitus oli nöyrä:

Talvisodan alla Suomi ja Ruotsi olivat päässeet sopimuksesta Ahvenanmaan yhteisestä puolustuksesta. Suomen puolelta sopimus ratifioitiin, mutta viime vaiheessa Ruotsi perääntyi asiasta saatuaan tietoonsa Neuvostoliiton kielteisen kannan. Se ei halunnut joutua tilanteeseen, jossa olisi joutunut vastustamaan Neuvostoliittoa.

Voidaankin perustellusti esittää kysymys, että miksi Ruotsi ylipäätään keskusteli puolustusyhteistyöstä, jos se ei kuitenkaan halunnut sellaiseen tosi tilanteessa ryhtyä! Ruotsin motiivit ovat enemmän kuin epäselvät.

Keväällä 1940 Ruotsi avusti Saksaa Norjan miehityksen yhteydessä. Göringin vaatimuksesta Ruotsi salli Saksan kuljettaa 34 tavaravaunullista tarvikkeita omille joukoilleen brittien saartamaan Narvikiin.

Junakuorman koostumus on tuntematon, mutta jos arvioidaan varovasti vaunukuormien olleen vähintään 10tn, niin kokonaismääräksi saadaan 340.000kg. Kenraalimajuri Dietlillä oli 4.600 miestä, joten lähetys teki vähintään 74kg materiaalia yhtä saksalaista sotilasta kohti.

Määrä on niin suuri, että voidaan todeta lähetyksen sisältäneen jotain muuta kuin Punaisen Ristin sidetarpeita.

Kuulalaakereiden ja kuulalaakerikelpoisen malmin (jota oli vain osa kaikesta malmista) toimitukset Saksaan kasvoivat vuosittain läpi sodan aina vuoteen 1943/44 asti. Sodan loppuvaiheessa laakeriviennin aleneminen kompensoitiin laakeriteräksen ja laakerikoneiden viennillä. Samanaikaisesti laakereiden toimitukset länteen kutistuivat olemattomiin.

Swdish ball bearings export to germany and to allies

Ruotsin kuulalaakerivienti Saksaan ja länsimaihin.

Swdish ball bearing steel export to germany

Ruotsin kuulalaakeriteräksen vienti ja v1944 tehty tarjous Saksalle (ko vuoden vienti on tuntematon).

Seppo Jyrkinen - palaute ät jyrkinen.fi - kopiointi sallittu